Tekstit

Kuvamatka: 4. viikko:

B11 - Kuvahaastattelu Näytin avainkuvan keski-ikäiselle yliopiston professorille. Tiedän entuudestaan hänen olevan melko taideorientoitunut ja kulttuurin suurkuluttaja, joten odotin ehkä hieman monisanaisempia analyyseja ja halua tulkita kuvaa syvällisemmin, kuin mitä hän teki. Toisaalta Ruiskatu 12 on, etenkin valokuvana tarkasteltuna, ensinäkemältä melko yksioikoinen ja selkeä. Arjen tavalliset asiat, pihamaa ja talo, ovat siinä niin keskeisesti, konkreettisesti ja realistisesti kuvattu, että vaatisi monelle ehkä lähempää ja pidempää tarkastelua, mikäli haluaisi päästä syvemälle teokseen. "Mitä näet kuvassa?" "Talon. Leijuvan talon. Talon ja pihan, jotka leijuu ilmassa. Jossakin. Mä näen leijuvan pihapiirin..." "No, minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia tämä kuva sussa herättää?" "Hajoaminen. Sellanen, että kaikki on jotenkin hajonnut ja irrotettu. Irrotettu niinkun muusta maailmasta." Katsoja tulkitsee teosta ensisijais...

Kuvamatka: 3. viikko:

ORIGINAALIN ÄÄRELLÄ Taidemuseovierailu Myöhäisestä Rovaniemelle saapumisestani johtuen pääsin käymään taidemuseolla vasta viikolla 39. Tähän mennessä avainkuvan sisältöä, viestejä, symboliikkaa ja merkityksiä oli pureskeltu, mutusteltu, analysoitu ja spekuloitu jo niin paljon, että huomioni kiinnittyi lähes vain ja ainoastaan tekniseen toteutukseen. Oli mukavaa päästä vihdoin syynäämään materiaaleja nenänmitan päästä ja tutkimaan, että mitä kaikkea teokseen oli käytetty ja miten. Monet yksityiskohdat yllättivät nerokkuudellaan, koska kyseessä eivät ole mitkään customoidut valmiit rakennuspalikat, eivätkä selvästi edes kovin kalliit ja eksoottiset materiaalit. Taiteilija oli siis joutunut myös miettimään paljon, kuinka tuottaa halutun näköistä ja oloista tekstuuria jostakin, joka ei ole sitä mitä se teoksessa esittää. Ja uskon, että tämä on myös osaltaan ohjannut prosessisa; mitä haluan ja mitä pystyn toteuttamaan, ja millä tavalla. Erityisesti tutkin teoksessa olevan talon s...

Kuvamatka: 2. viikko

Kuva
B4 - Kiinnostavia yksityiskohtia Ruudukkoinen nurmikko kiinnitti huomion yksityiskohdista ensimmäisenä. Teos on miniatyyrimaisen realistinen, mutta nurmikko on outo. Ei kuitenkaan niin outo, että olisi vielä surrealistinen, joten se lähinnä ärsyttää silmää. Pensasaidassa kiinni olevat korkeat pensaat muistuttavat vanhempieni talon pihalla vierekkäin seisovia n. 3-metrisiä katajia, jotka lapsena saivat toimia jalkapallomaalin tolppina. Sisäänkäynti ja ikkunat ovat tällaisessa teoksessa aina kutkuttavia. Niistä joko oikeasti näkee, tai voi vähintää kuvitella näkevänsä sisään taloon. B5 - Kollaasi 1. Ryhmittele kuvat  samanlaisiin ja erilaisiin – jaottelu voi pohjautua väreihin, tunnelmaan, materiaaliin, tekniikkaan, käyttötarkoitukseen, aikakauteen, aihepiiriin, tyyliin jne.. Anna ryhmille nimet. Yö ja pimeys: Ferris Wheel at Night Red, Blue and Yellow Flickering Neon Bar Sign with Arrow and Martini Empty Field The Great Orion Nebu...

Kuvamatka: 1. viikko

Kuva
B2 - Kokemusten jakaminen Kaikki on kuten aina muutenkin. Ainakin lähestulkoon. Olen vain hieman pienempi. Mikään ympärilläni ei varsinaisesti ole muuttunut, ainoastaan minä itse, ja se tuntuu täysin normaalilta. Aivan kuin aina olisi ollut näin. Astelen 1920-luvulla rakennetun, oman aikansa keskiluokkaisen talon pihamaalla ja haistan juuri leikatun nurmikon. Mietin, että miksi ja miten tuo nurmikko on leikattu noin ärsyttävällä tavalla ruudukoksi. Kunkin ruudun ääriviivat kuhisevat kirvoja ja muita tunnistamattomia itikoita. Leikkaamaton heinä on polvenkorkuista. Aistini ovat normaalit ja havainnoin tila-avaruutta, kuten aina. Ilmamassa silmieni ja taustalla häämöttävien seinien välillä alkaa sumentaaa horisonttia. Seinät muistuttavat utuista mannerta saarelta katsottuna. Minua yhtäaikaisesti kiehtoo ja jopa raivostuttaa ajatus siitä, että tässä samassa tilassa saattaa olla muitakin leijuvia saarekkeita, mutta minulla ei ole pääsyä niihin. Eihän tällä kokkareella ole e...